5 asiaa, jotka jokaisen yhtiön hallituksen jäsenen tulisi tietää vakuutuksestaan

Yritysjohdon vastuuvakuutusta eli D&O-vakuutusta (Directors’ and Officers’ Liability Insurance) on Suomessa kahta päätyyppiä, 1) kotimaisen käytännön mukainen ja 2) kansainvälisen käytännön mukainen vakuutus. Tässä kirjoituksessa käsitellään kansainvälisen käytännön mukaista D&O-vakuutusta, joka on käytössä useimmilla suurilla yrityksillä ja pörssiyrityksillä. D&O-vakuutus kattaa vakuutetun henkilön henkilökohtaisen korvausvastuun ja puolustautumisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutus kuitenkin poikkeaa monilta osin siitä, miten vakuutusten yleensä ymmärretään toimivan.

Vastuun peruste

Osakeyhtiön hallituksen jäsenyys on vaativa tehtävä, johon liittyy henkilökohtainen vastuu tehdyistä päätöksistä. Riskinotto kuuluu kuitenkin olennaisesti yritystoimintaan, eikä esimerkiksi yhtiön epäonnistunut liiketoimi vielä yksinään synnytä henkilökohtaista vastuuta. Päätöksenteossa oleellisia asioita ovat riittävien taustatietojen hankinta ja päätöksen vaihtoehtojen ja seurauksien punnitseminen. Nämä seikat tulee dokumentoida ja hallituksen tulee myös riittävästi valvoa tehtyjen päätösten toteutumista.

Jonkinlainen henkilökohtaisen vastuun jäännösriski kuitenkin aina jää, vaikka hallitustyöskentelyssä toimittaisiin kuinka huolellisesti. Jäljelle jäävän riskin hallinnassa yritysjohdon vastuuvakuutuksella on tärkeä osa. Vakuutuksen ottaa yhtiö, mutta sillä suojataan ensisijaisesti vakuutuksessa määriteltyjä yhtiön johtohenkilöitä. Tämä henkilöpiiri voi olla laaja, mutta toimitusjohtajan lisäksi hallituksen jäsenet ovat keskeisimmät vakuutetut henkilöt. Hallituksen jäsenten on hyvä olla tietoisia tämän heille tärkeän vakuutussopimuksen perusteista.

1. Vakuutussopimus on määräaikainen, ei toistaiseksi voimassa oleva

Tyypillinen D&O-vakuutus on voimassa vain vakuutuskauden mittaisen määräajan, käytännössä 12 kuukautta. On vakuutusyhtiön harkinnassa millä ehdoin tai millä maksulla vakuutuskauden uudistusta tarjotaan. Vakuutusyhtiö voi jättää myös uudistustarjouksen tekemättä kokonaan, jolloin vakuutus automaattisesti päättyy vakuutuskauden viimeisenä päivänä. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan, eli yhtiön, on löydettävä uusi vakuuttaja ja tehtävä uusi vakuutussopimus tämän kanssa.

2. D&O-vakuutus toimii claims made-periaatteella

Claims made-periaate tarkoittaa sitä, että vakuutuksen vakuutustapahtuman laukaiseva tekijä, eli ”trigger” on vakuutuksessa vakuutettua vastaan tehty korvausvaatimus. Trigger ei siis ole se virheellinen (tai virheelliseksi väitetty) päätös johon korvausvaatimus perustuu. Näin ollen vakuutuksen voimassaolon päättyessä ei vakuutukseen voi enää raportoida vahinkoja, vaikka vaatimuksen perusteena oleva päätös olisi tehty vakuutuksen ollessa voimassa. Vakuutuksen päättyessä vakuutusyhtiön tekemä uusi vakuutustarjous voi olla suojaltaan aiempaa suppeampi, eikä esimerkiksi enää korvaa ko. aiemmasta päätöksestä aiheutuvia korvausvaatimuksia.

Eri D&O-vakuutukset voivat erota merkittävästi sen suhteen, miten claims made-periaatetta sovelletaan vakuutuskauden päättyessä (eli määräaikaisen vakuutuksen päättyessä). Vakuutuksissa voi olla erilaisia määräyksiä sen turvaamiseksi miten myöhemmin tulevia korvausvaatimuksia voidaan raportoida, tai nämä määräykset voivat puuttua. Hallituksen kannattaa olla tietoinen siitä, miten yhtiön vakuutus toimii tässä suhteessa.

3. D&O-vakuutuksessa voi olla useita yksilöllisiä muutoksia ja rajoitusehtoja

D&O-vakuutussopimuksen kokonaisuus muodostuu kolmesta osasta: vakuutuskirjan yksilöllisistä tiedoista ja määräyksistä (schedule), vakuutuksen perusehdoista (wording), ja yksilöllisesti sovituista muutoksista vakuutuskirjaan ja perusehtoon (endorsements).

D&O-vakuutus ei ole ”hyllystä ostettava” vakiomuotoinen vakuutus. Jo lähtökohtaisesti vakuutuksissa on eroja eri vakuuttajien välillä. Tätä eroa suurentavat yksilölliset sopimuskohtaiset muutokset. Sana ”endorsement” saattaa terminä tuoda mielikuvan laajennuksesta, mutta hyvin usein nämä lisäehdot ovat merkittäviä rajoituksia vakuutusturvaan. Yksilölliset rajoitukset saattavat perustua esimerkiksi yleiseen maailmantilanteeseen (kuten COVID-19 rajoitusehto), yhtiön taloudelliseen tilaan, tai johonkin yhtiön aikaisempaan tapahtumaan, josta ei ole korvausvaatimuksia esitetty, mutta niihin on olemassa jatkossa kohonnut riski. Rajoitukset vaikuttavat oleellisesti hallituksen jäsenten turvaan, joten heidän kannattaa olla tietoisia siitä, mitä yksilöllisiä muutoksia yhtiön D&O-vakuutussopimukseen on sovittu.

4. Taloudellisissa vaikeuksissa tarve vakuutukselle on kaikkein suurin

Talousvaikeuksissa olevan yhtiön hallituksen jäsenen vastuu ja riski henkilökohtaisesta korvausvastuusta on monella tapaa korostunut. Hallitus joutuu todennäköisesti tekemään vaikeita ja kauaskantoisia päätöksiä kiireisellä aikataululla. Näihin päätöksiin voi myöhemmin kohdistua perinpohjaista tarkastelua. Juuri tällöin hallituksen jäsenillä on eniten tarvetta kattavalle D&O-vakuutukselle.

Toisaalta vakuutusyhtiön näkökulmasta vakuutuksenottajan talousvaikeudet merkitsevät kohonnutta riskiä vahinkojen maksamisesta ja juuri tätä riskiä vakuuttajat pyrkivät aktiivisesti pienentämään. Siihen niillä on hyvät mahdollisuudet, kun otetaan huomioon vakuutuksen määräaikaisuus ja claims made-periaate. Vakuutusyhtiö saattaa esimerkiksi tarjota vakuutuskauden päättyessä sopimuksen uudistusta vain sillä edellytyksellä, että vakuutukseen sisällytetään insolvenssirajoitusehto, eli ”insolvency exclusion”, joka saattaa leikata pois erittäin merkittävän osan vakuutuksen antamasta suojasta.

Siis juuri silloin kun vakuutusturvan tarve on suurin, vakuutusyhtiö voi vakuutuskauden vaihtuessa heikentää suojaa olennaisesti ja vielä niin, että heikennys koskee jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. Hallituksen jäsenten kannalta ei juuri löydy perusteluja hyväksyä vakuutussopimukseen insolvenssirajoitusehtoa, ellei kaikkia muita vaihtoehtoja ole ensin selvitetty. On erityisen tärkeää, että yhtiön hallitus on tietoinen asiasta ja tekee perustellun ratkaisun, jos vakuutusyhtiö vaatii esimerkiksi insolvenssirajoituksen lisäämistä vakuutukseen.

5. Vahinkojen ilmoittaminen kannattaa tehdä ajoissa

Aina ei ole välittömästi selvää täyttääkö jokin tietty tapahtuma vakuutuksessa määritellyn vahingon tunnusmerkit. Joskus taas on tiedossa päätös, johon perustuvaa korvausvaatimusta yrityksen johtoa vastaan ei ole tehty, mutta sellainen saattaa olla tulossa myöhemmin. Pääsääntönä vahingot tulisi ilmoittaa vakuutusyhtiölle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos vakuutuksessa määritellyn vahingon määritelmä ei vielä täyty, voidaan yhtiössä harkita niin sanotun olosuhdeilmoituksen tekemistä vakuuttajalle. Näin voidaan varmistaa, että mahdollinen myöhempi korvausvaatimus käsitellään olosuhdeilmoituksen aikana voimassaolleen vakuutussopimuksen perusteella. Olosuhdeilmoituksen edellytykset on vakuutuksessa erikseen määritelty ja näihin on kiinnitettävä huomioita ilmoitusta tehdessä.

Lopuksi

D&O-vakuutukseen liittyy siis useita tekijöitä, jotka tekevät suojan sisällöstä vaikeasti ennakoitavan vakuutetun henkilön kannalta, kuten vakuutuksen määräaikaisuus, claims made-periaate, yksilölliset rajoitusehdot ja vakuutusyhtiöiden taipumus supistaa vakuutussuojaa juuri silloin kuin sitä eniten tarvitaan. Suuremmissa konserneissa ja kansainvälisesti toimivissa yhtiöissä asia monimutkaistuu vielä huomattavasti, kun riskin kantajaksi saatetaan tarvita usean vakuuttajan paneeli. Lisäksi esimerkiksi vakuutuksenottajan ulkomaisten tytäryhtiöiden asema sekä yrityskaupat tulee huomioida myös D&O-vakuutuksen näkökulmasta.

Vakuutusmarkkinan kehitys on tätä kirjoittaessa vakuutuksenottajan näkökulmasta epäedullinen. Vakuutusyhtiöt ovat heikentämässä suojaa ja nostamassa vakuutusten hintoja. Vakuutustarjonta on supistunut ja jotkut vakuuttajat ovat lopettaneet uusien D&O-vakuutusten tekemisen kokonaan. Tässä markkinatilanteessa hallituksen tai soveltuvan valiokunnan kannattaisi ennen vakuutuskauden vaihtumista käydä läpi päättyvän vakuutussopimuksen sisältö sekä seuraavalle vakuutuskaudelle tarjotun vakuutussopimuksen keskeiset ehdot ja erot nykyiseen vakuutusturvaan verrattuna.

Haluatko tietää lisää?

Petri Selin
petri.selin@ibpartners.fi
+358 40 120 55 33

IB Partners Oy:n asiantuntijat
Jaa kirjoitus:
Share on email
Email
Share on twitter
Twitter
Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn