Työttömyys ja tartuntataudit huolestuttavat yritysjohtajia

World Economic Forum on 8. lokakuuta 2020 julkaissut yrityspäättäjien ”riskibarometrin”, eli Regional Risks for Doing Business 2020-tutkimuksen tuloksia. WEF on tehnyt tammi-kesäkuussa vuotuis en kyselytutkimuksen maailmanlaajuisesti lähes 12,000 yrityspäättäjälle, 127 eri talousalueella.  Kyselyn tuloksia käytetään myös myöhemmin tänä vuonna julkaistavaan globaalin kilpailukyvyn raporttiin, Global Competitiveness Report. Nyt julkaistun riskibarometrin vastaukset antavat kiinnostavaa tietoa siitä, miten yritysjohtajat suhtautuvat riskeihin eri puolilla maailmaa. 

Ymmärrettävästi tartuntatautien osalta tapahtui suurin muutos viime vuoteen, tämän lisäksi ympäristöriskien koettu uhka nousi eniten. 

Vastaajia pyydettiin valitsemaan 30 ennalta annetun riskin joukosta ne, jotka ovat vastaajia eniten huolestuttavia. Riskit oli jaoteltu viiteen eri luokkaan sen perusteella, ovatko ne taloudellisia, ympäristö-, geopoliittisia, yhteiskunnallisia vai teknologisia riskejä.

Vastaajille annetut vastauvaihtoehdot

Taloudelliset riskit (Economic Risks)
  • omaisuusarvojen kupla (asset bubble)
  • deflaatio (deflation)
  • energian hintasokki (energy price shock)
  • kriittisen infrastruktuurin pettäminen (critical infrastructure failure)
  • finanssijärjestelmän tai -instituution pettäminen (failure of financial mechanism or institution)
  • julkisen talouden kriisi (fiscal crises)
  • laiton kauppa (illicit trade)
  • työttömyys tai alityöllisyys (unemployment or underemployment)
  • hallitsematon inflaatio (unmanageable inflation)
Ympäristöriskit (Environmental Risks)
  • biodiversiteetin häviäminen ja ekosysteemin romahdus (biodiversity loss and ecosystem collapse)
  • äärimmäiset sääilmiöt (extreme weather events)
  • ilmastonmuutoksen sopeutumisen epäonnistuminen (failure of climate-change adaptation)
  • Ihmisen aiheuttamat ympäristökatastrofit (humanmade environmental catastrophes)
  • luonnonkatastrofit (natural catastrophes)
Geopoliittiset riskit (Geopolitical Risks)
  • kansallisen hallinnon pettäminen (failure of national governance)
  • alueellisen ja globaalin hallinnon pettäminen (failure of regional and global governance)
  • valtioiden välinen konflikti (inter-state conflict)
  • valtion romahtaminen ja kriisi (state collapse and crisis)
  • terroristi-iskut (terrorist attacks)
  • joukkotuhoaseet (weapons of mass destruction)
Yhteiskunnalliset riskit (Societal Risks)
  • kaupunkisuunnittelun pettäminen (failure of urban planning)
  • ruokakriisit (food crises)
  • laajamittainen hallitsematon maahamuutto (large-scale involuntary migration)
  • syvällinen sosiaalinen epävakaus (profound social instability)
  • tartuntatautien leviäminen (spread of infections diseases)
  • vesikriisi (water crises)
Teknologiset riskit (Technological Risks)
  • kriittisen informaatioinfrastruktuurin pettäminen (critical information infrastructure breakdown)
  • kyberhyökkäykset (cyber attacks)
  • tietopetos tai -varkaus (data fraud or theft)
  • teknologian väärinkäyttö (misuse of technologies)

Suomalaisia huolestuttavat koronan lisäksi julkiseen talouteen liittyvät riskit, kyberhyökkäykset ja ilmastonmuutos

Viisi suomalaisia yritysjohtajia eniten huolestuttavaa riskiä ovat:

  1. tartuntatautien leviäminen 
  2. julkiseen talouteen liittyvät riskit
  3. kyberhyökkäykset
  4. ilmastonmuutokseen sopeutumisen epäonnistuminen
  5. laajamittainen hallitsematon maahanmuutto

Ilmastonmuutokseen ja äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvien riskien koetaan olevan maailmanlaajuisesti nousussa kyselytutkimuksen mukaan. Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen epäonnistumisen aiheuttama uhka koettiin verrattain korkeaksi, suomalaista vastaajista 37,5 % koki asian uhaksi, joka on kolmanneksi eniten tutkittujen 127 talousalueen joukosta. Maahanmuuttoon liittyvät riskit koetaan huolestuttaviksi erityisesti Euroopassa.

Koronavirus vaikutti asenteisiin

Koronavirustilanteen vaikutus näkyy vastauksissa selvästi. Vaihtoehdoista ”tartuntatautien leviäminen” oli Suomessa (maininta 47 %:lla vastaajista) ja Euroopassa (38 %) yrityspäättäjien mukaan huolestuttavin riski. Globaalilla tasolla tilanne oli toinen; esimerkiksi Pohjois-Amerikassa kyberhyökkäyksiin liittyvät riskit ovat huolestuttavimpia (47 %), tartuntataudit olivat kuitenkin toiseksi huolestuttavin riski (31 %). Tutkimuksen mukaan globaalilla tasolla huolestuttavin riski on työttömyys tai alityöllisyys (35 %), tartuntataudit ovat toisena (32 %).

Muutos vuoteen 2019 on suuri, jolloin ainoastaan Guinean ja Mauritanian vastaajat – 133 maan joukosta – pitivät tartuntatauteja top 5 riskinä ylipäätään (molemmissa sijalla 4). Edes Lähi-Idässä, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa eivät tartuntataudit viime vuonna päässeet viiden huolestuttavimman riskin joukkoon, vaikka alueilla on suhteellisen tuoreita kokemuksia uhkaavista tartuntatautiepidemioista.

Kyberhyökkäysten uhka koetaan edelleen korkeaksi

Paljon puhutut kyberhyökkäyksiin liittyvät riskit ovat globaalilla tasolla sijalla 4 (26 %). Toisin kuin asiantuntijapiireissä on arveltu, kyberriskien merkitys näyttäisi hieman laskeneen yrityspäättäjien silmissä, viime vuonna kyberhyökkäysten riskit olivat globaalilla tasolla sijalla kaksi.  Kuitenkin kyberuhat ovat selvästi edelleen yrityspäättäjien mielissä.

Johtopäätöksiä

Tutkimuksesta voi päätellä ainakin sen, että globaalilla tasolla taloudellinen todellisuus on erilainen eri alueilla ja huolenaiheet vaihtelevat sen mukaan. Toisaalta yhteisiäkin tekijöitä löytyy, koronavirustilanteen lisäksi yritysjohtajia eri puolilla maailmaa huolestuttavat työttömyyden ja alityöllisyyden sekä kyberhyökkäysten aiheuttama uhka. Ympäristöön ja sääilmiöihin liittyvät koetut riskit ovat nousussa, vaikka eivät vielä aivan kärkeen tämän vuoden tutkimuksessa päässeetkään. Vertailemalla viime vuoden ja tämän vuoden tuloksia voi havaita sen, kuinka vaikea on objektiivisesti arvioida ns. katastrofiriskejä, joiden toteutumisen todennäköisyys on pieni (ja jotka siksi toteutuvat harvoin), mutta seuraukset riskin realisoituessa ovat isoja. Pandemian myötä on toteutunut iso riski, joka uhkaa Suomessakin ihmisten henkeä ja taloudessa kokonaisia toimialoja. Viime vuoden kyselyssä riskiä ei pidetty juuri lainkaan huolestuttavana, vaikka ”tartuntatautien leviäminen” oli yksi vastaajille ennalta annetuista 30 riskin vaihtoehdosta.

 

Haluatko tietää lisää?

Petri Selin
petri.selin@ibpartners.fi
+358 40 120 55 33

IB Partners Oy:n asiantuntijat

Jaa artikkeli:

Share on email
Email
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn