Miksi oman vakuutussopimuksen sisältö kannattaa ymmärtää?

Kirjoitimme aikaisemmin siitä, mitä vakuutusmeklari tekee. Nyt käsittelemme yksityiskohtaisesti todellista esimerkkitapausta liittyen vakuutussopimukseen, jonka vakuutuksenottaja on asiakkaamme.

Vakuutusmeklarit puhuvat paljon siitä, miten näiden palvelut auttavat alentamaan vakuutuskustannuksia.  Usein asiakas saakin huomattavia kustannussäästöjä meklarin palveluja hyödyntämällä, mutta vakuutusmeklari voi myös auttaa olennaisesti parantamaan vakuutusturvan sisältöä ja poistamaan turvan kriittisiä puutteita. Jos oma aika ei riitä vakuutussopimukseen perehtymiseen, kannattaa meklarin palvelua hyödyntää.  Tutkitaan tällaista tilannetta todellisen esimerkin avulla. 

Alkuperäinen vakuutussopimus

Vakuutuksenottaja on palveluliiketoimintaa harjoittava yritys, joka tarjoaa laadukasta palvelua ja neuvonantoa isoille asiakkaille. Toimialalla keskeinen vakuutuslaji on vastuuvakuutus, koska mahdollinen omasta virheestä asiakkaalle aiheutunut vahinko ja sitä seuraava korvausvelvollisuus on merkittävin toiminnan jatkuvuutta uhkaava riski. Vakuutus kattaa myös puhtaita taloudellisia vahinkoja, joka onkin usein välttämätöntä palveluliiketoiminnassa. Analysoimme asiakkaamme vastuuvakuutuksen sisällön, josta paljastui –  muun muassa – seuraavat neljä asiaa:

1. Alihankkijoiden aiheuttama vahinko ei kuulunut lainkaan vakuutuksen piiriin.  Tämä ei ole ideaaliratkaisu. Viime kädessä sopimussuhteessa alihankkija vastaa itse siitä vahingosta, jonka on itse aiheuttanut (siten kuin alihankintasopimuksessa on sovittu). Sopimussuhteessa palvelun toimittaja kuitenkin usein vastaa myös alihankkijoidensa aiheuttamasta vahingosta tilaajalle. Parhaassa tapauksessa vakuutus korvaisi suoraan vahingon kärsineelle myös vakuutuksenottajan alihankkijan aiheuttaman vahingon. Vakuutusyhtiön tehtäväksi jäisi korvauksen haku regressioikeutensa perusteella siltä alihankkijalta joka aiheutti vahingon. Tämä vakuutussuoja kuitenkin edellyttää erittäin laajoja vakuutusehtoja ja on tapauskohtaista, suostuvatko vakuuttajat tarjoamaan näin laajaa suojaa. Joka tapauksessa on tärkeää että vakuutuksenottaja on tietoinen siitä, miten oma vakuutus toimii näissä tilanteissa, jotta tämä voidaan ottaa huomioon sopimusneuvotteluissa alihankkijoiden kanssa.

2. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvannut tiettyjä olosuhteita, joista vakuutuksenottaja tiesi tai joista hänen olisi pitänyt tietää vakuutuksen voimaantullessa. Tämä on ns. constructive knowledge-käsite. Kyseinen rajoitusehto antaa vahinkotilanteessa ylivoimaisen neuvotteluedun vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö voi pyrkiä hylkäämään vahingon ja perustella tätä sillä, mitä vakuutuksenottajan olisi pitänyt tietää, vaikka tämä todellisuudessa olisi täysin tietämätön kyseisestä asiasta. Asetelma olisi vakuutuksenottajalle erittäin hankala vahinkotilanteessa.

3. Konsultointivahingot oli rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Kyllä, luit oikein. Vakuutusyhtiö on siis myynyt asiakkaalle muun muassa neuvonantopalveluihin tarkoitetun vastuuvakuutuksen taloudellisten vahinkojen varalta, mutta tästä vakuutuksesta on rajattu pois konsultointiin liittyvät vahingot.  Kuitenkin todellisessa tilanteessa vahinko todennäköisesti aiheutuisi juuri vakuutusehtojen tarkoittamassa konsultointitoiminnassa. Tällä rajoitusehdolla vakuuttaja on käytännössä rajannut valtaosan vakuutuksen sisällöstä pois vakuutuksen piiristä. On ihan aiheellista kysyä mitä hyötyä koko vakuutuksesta vakuutuksenottajalle ylipäätään on, jos siellä on tällainen rajoitusehto?

4. Välilliset vahingot oli rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Sopimussuhteissa on tyypillistä neuvotella siitä, onko palvelun toimittaja vastuussa myös välillisistä vahingoista ja toimialan markkinakäytäntö vaikuttaa myös asiaan. Välilliset vahingot voivat olla hyvin merkittäviä ja muodostaa jopa suurimman osan kokonaisvahingosta. Palvelun toimittaja pyrkii yleensä rajoittamaan vastuutaan välillisistä vahingoista, mutta aina se ei onnistu. Joskus palvelun toimittaja joutuu kaupallisista syistä joustamaan ja ottamaan vastuulleen myös välilliset vahingot. Juuri silloin vakuutuksen pitäisi olla yrityksen tukena. Tässä tapauksessa näin ei ollut, vaan vahinkotilanteessa vakuutuksenottaja olisi voinut joutua vastuuseen välillisistä vahingoista, samalla kun vakuutusyhtiö on pessyt kätensä ja jättänyt nämä korvauksen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa vakuutus olisi korvannut pahimmassa tapauksessa vain murto-osan vahingosta.

Vakuutusyhtiön vakuutukseen tekemät rajoitukset koskivat erityisesti asiakkaan ydinliiketoimintaa.

Vakuutusyhtiö oli siis monella eri tavalla varmistanut sen, että vahinkotilanteessa se ei joudu korvaamaan ainakaan koko vahinkoa. Usein huomataankin vasta vahinkotilanteessa, että vakuutus ei kata vahinkoa lainkaan, tai iso osa vahingosta (esimerkiksi juuri välilliset vahingot) on suljettu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Tässä tilanteessa voi jopa koko yrityksen toiminnan jatko olla uhattuna. 

Olivatko rajoitukset tarkoituksellisia?

Voisiko kyseessä olla erehdys? Ehkä vakuutusyhtiö oli epähuomiossa myynyt väärän tuotteen, eikä suinkaan ollut tarkoittanut rajata vakuutusta niin suppeaksi, että se oli asiakkaalle lähes hyödytön? 

Selvitimme asian ja neuvottelimme meklarina vakuuttajan kanssa. Pyysimme heitä asiakkaamme puolesta  arvioimaan uudelleen yllä mainitut sopimuskohdat. Kerroimme asiakkaan liiketoiminnasta, annoimme perustelut ja jopa ilmoitimme etukäteen ymmärtävämme, jos vakuutuksen hinta nousee, samalla kun korvauspiiriä laajennetaan ja vakuutusyhtiön riski näin lisääntyy. Vakuutusyhtiöltä tuli nopeasti lyhyt vastaus: ”Emme valitettavasti ole halukkaita tekemään laajennuksia tai rajoitusten poistoja vastuuvakuutuksiin”

Kyse ei siis ollut erehdyksestä, vaan siitä että vakuuttaja ei halunnut vakuuttaa kyseisen asiakkaan todellista riskiä. Vakuuttajalle olisi toki sopinut jatkaa entiseen malliin ja kerätä maksua tästä lähes hyödyttömästä vakuutuksesta. Kärjistetysti sanoen tällöin olisi toteutunut vanha vitsi vakuutuksen olemuksesta: ”myydään tyhjää, käypää korkeampaan hintaan”. Valitettavasti tämä vitsi on todellisuutta lukuisissa vakuutussopimuksissa tänä päivänäkin. 

Vakuuttamisessa on kyse riskin siirtämisestä maksua vastaan. Jos vakuutus ei tarjoa riittävää riskinsiirtoa asiakkaalle, koko vakuutussopimuksen peruste on kyseenalainen.

Lopputulos

Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Vakuutussopimus kilpailutettiin ja asiakkaamme sai kauttamme paljon paremman vakuutuksen toiselta vakuuttajalta. Asiakas maksaa nykyään vakuutuksestaan aikaisempaa enemmän, mutta nyt toiminnan jatkuvuus on oikeasti turvattu, jos vahinko tapahtuu.

Kun hankit vakuutuksen, varmistu siitä, että ymmärrät vakuutuksen koko sisällön. Jos oma aikasi ei riitä tähän, harkitse omaa etuasi valvovan vakuutusneuvonantajan käyttämistä.

Haluatko tietää lisää?

Petri Selin
petri.selin@ibpartners.fi
040 120 55 33

IB Partners Oy:n asiantuntijat